Rallisprintin Harrastajakysely 2019

AKK:n Rallisprintin Lajiryhmä päätti toteuttaa harrastajakyselyn lajin harrastajille huhtikuussa 2019, kartoittaakseen harrastajien näkemystä lajin nykytilasta, sekä mahdollista sääntömuutostarpeista tulevaisuuteen.

Rallisprintin säännöt ovat pysyneet varsin muuttumattomina ja hyvän tovin, ja lajin hyvinvoinnista kertonee se, että myöskään suurta muutospainetta sääntöihin ei ole juurikaan viimeisten kausien aikana noussut esille. Lajiryhmällä on kuitenkin selkeä tahtotila selvittää tiettyjen asioiden suosio kilpailijoiden keskuudessa, ja samalla etsiä niitä kehityskohteita, jotka kehittävät lajia entistä suositummaksi. Onhan rallisprint-laji yksi kansallisen autourheilukentän ”kivijaloista” ja erittäin helposti lähestyttävä ja mielenkiintoinen kilpailumuoto.

Kysely toimitettiin kaikille kausien 2017-2018 aikana rallisprint-kilpailuihin osallistuneille harrastajille. Yhteensä jakelulistassa oli n. 1200 osoitetta. Vastauksia kyselyyn saatiin n 152 kappaletta, jolloin vastausprosentti 12,6%, jota voidaan pitää huomattavan ja myös valitettavan pienenä. 

Tässä artikkelissa on tarkoitus käydä läpileikkaus kyselystä, sekä siihen annetuista vastauksista.

 Yleistiedot:

Kyselyn alussa kartoitettiin lajia harrastavien perustietoja, joista saatiin seuraavanlaista aineistoa:

• Lajin harrastajista n. 95% on miehiä
• Lajia harrastaa ennen kaikkea yli 40-vuotiaat, näiden ollessa lähes 70% harrastajista
• Eniten Rallisprint-harrastajia tulee Pohjois- ja Itä-Suomesta
• Lisenssiluokaltaan suurin osa vastaajista oli Yleisen-luokan kuljettajia (54%)
• Vastaajista ehdoton enemmistä, n. 85% kilpailee 2-vetoisella autolla
• Lisäksi yli puolet kilpailee niin sarja- kuin kansallisissa kilpailuissa

Vastauksissa oli havaittavissa selkeä yhteneväisyys rallin vastaavan kyselyn tuloksiin ennen kaikkea harrastajien iän puolesta. Alueellisesti puolestaan rallisprint-harrastajista suurimmat ryhmät tulevat alueilta, missä rallin harrastaminen on vähäisempää. Tämä osittain näkyy myös siinä, että näillä alueilla on rallisprintissä enemmän kilpailutarjontaa.

Kilpailemininen:

Sarjakilpailuista SM-osakilpailut ovat selkeästi suosituimpia 58,2% osuudella. Toki, tämä selittynee sillä, että Japan Motors Cup-sarjaa kilpaillaan vasta ensimmäistä vuotta. Molempia sarjoja vastaajista ajaa 31,6%.

Keskimäärin suurin osa harrastajista ajaa kauden aikana maksimissaan 6 kilpailua (64%), mutta mukana on myös aktiivisia harrastajia, jotka kiertävät kauden aikana jopa yli 12 kilpailua kaudessa (n. 20%).

Vastaajista puolet kilpailee myös muissa, kuin AKK:n jäsenseurojen järjestämissä Rallisprint-kilpailuissa. Tähän selkeästi perusteeksi nousi seuraavat asiat:

• Kisojen sijainti
• Kisojen sopivuus kalenteriin
• Halvempi hinta

Kyselyssä kysyttiin myös mahdollisesta lisenssiluokkien yhdistämisestä, joka ei saanut minkäänlaista kannatusta, vaan yli 80% harrastajista kokee nykyistä jakoa yleiseen- ja juniorilisenssiluokkaan sopivana.

II-ohjaajan käyttö on verrattain harvinaista, 73% vastaajista ei koskaan käytä II-ohjaaja. Sen mahdollisuuden käyttö kuitenkin koetaan varsin positiivisena, eli n. 80% kannattaa tuota mahdollisuutta.

Ajoittain nostetaan esille myös nuottien käyttö Rallisprintissä, ja tämä aihe jakaa mielipiteet käytännössä täysin tasan puolesta ja vastaan.

Seuratoiminta:

Rallisprint-harrastajista n.60% kokee seuratoiminnan tarpeelliseksi, ja siihen osallistuu aktiivisesti n. 40% vastaajista.

Tässä yhteydessä on toki hyvä muistuttaa, että kilpailujen järjestämisestä vastaa autourheiluseurat, joten seurojen aktiivinen toiminta on elinehto yleisesti kilpailemiselle. Sen myötä autourheileva yhteisö toivoo, että yli lajirajojen myös kilpailemiseen enemmän keskittyvät jäsenet osallistuisivat aktiivisesti myös seuratoimintaan. Näin lajiemme jatkuvuus ja kilpailemisen mahdollisuudet pystytään takaamaan myös tulevaisuuteen.

Kilpailut ja niiden järjestäminen:

Rallisprint-kilpailuja ajetaan kauden mittaan kolmella eri alustalla, lumella, asfaltilla ja soralla. Harrastajista lähes. 50% kilpailee kaikilla eri alustoilla. Yksittäisistä alustoista sorakilpailut ovat selkeä suosikki, 24% osuudella.

Samalla kyselyn vastauksissa tuli todella selkeästi esille se, että harrastajat kaipaisivat kalenteriin huomattavasti enemmän soralla ajettavia rallisprint-kilpailuja!

Tietyissä kilpailuissa on kokeiltu ajoittain porrastettua ilmoittautumismaksua. Vastaajista 37% kannattaa tämän tyyppistä vaihtoehtoa, ja 32% toteaa että asialla ei ole suurta merkitysä.

Puolet vastaajista kertoo, että osallistumismaksut ovat nykyisellään sopivalla tasolla.

Nykykäytännön mukaisesti kilpailuissa ajetaan yleensä kaksi kilpailukierrosta. Koska automäärät ovat varsinkin kansallisissa kilpailuissa hieman pudonneet, voisi aikataulujen puitteissa olla mahdollista ajattaa myös kolme kilpailukierrosta. Tätä vaihtoehtoa kannattaa 65% kilpailjoista.

Vakiintuneen käytännön mukaisesti kilpailut ajetaan aina viikonloppuisin. Yli 40% kokisi kiinnostusta kilpailemiselle myös arkisin esim. ilta-kilpailuina. Tällaista vaihtoehtoa voisi kokeilla esimerkiksi kesä-iltaisin kiinteillä suorituspaikoilla.

Lisäksi vapaamuotoisissa vastauksissa nousi esille selkeästi se, että nykyinen kilpailukonsepti koetaan sinänsä varsin toimivaksi (90%), mutta kisapäiviä toivotaan hieman tiiviimmiksi.

Tekniikka:

Tekniikkaa koskien kysyttiin mm. 2-vetoisten autojen luokkajaosta. Suurimman kannatuksen (42%) sai jako, jossa autot jaettaisiin alle 1650cc, alle 2200cc ja yli 2200cc. Myös muut vaihtoehdot saivat tasaisesti kannatusta, joten tämä asia lajiryhmän tulee vielä ottaa tarkkaan pohdintaan, tulevia sääntöjä työstettäessä.

Luokkajaon osalta useassa kommentissa nostettiin esille se, että kilpailuluokkia toivottaisiin olevan lukumääräisesti vähemmän, jotta luokkien kilpailijamäärät olisivat suurempia.

Nuorten luokan osalta kysyttiin kilpailukalustosta. Mielipiteet jakautuvat käytännössä tasan sen puolesta, tulisiko nuorille sallia myös muut kuin V1600-luokan autot.

SS-autojen nykyistä painotaulukkoa kannattaa n. 82% harrastajista, eli suurta muutospainetta siihen ei ole havaittavissa. Punnitustapaan kuitenkin toivotaan muutosta, eli n. 60% vastaajista toivoisi, että punnitus suoritettaisiin aina kuljettajan kanssa.

Turbo-ahdettujen autojen nykyinen kuristinsääntö koetaan n. 60% kannatuksella sopivaksi. Mahdollinen kuristimen poisto kokonaan jakaa mielipiteet täysin tasan, ja vastaajat toteavat, että suurta muutosta kustannuksiin mahdollisella vapauttamisella ei koeta olevan.

SS-autojen osalta on keskusteltu paljon myös siitä, tulisiko autoihin sallia muut kuin autojen moottorit. Tätä vaihtoehtoa kannattaa lähes 85% vastaajista, mutta näistä puolet on sitä mieltä, että näille autoille tulee ehdottomasti luoda oma luokka, eikä sekoittaa niitä nykyisiin SS-autoihin.

Lisäksi ajoittain on keskusteltu siitä, tulisiko asfaltilla ajettavissa kilpailuissa käyttää ns. ”rallisäännön” renkaita, nykyisten slicks-renkaiden sijaan. Asia jakaa mielipiteet, mutta toistaiseksi n. 60% vastaajista on nykysäännön kannalla.

Lisätiedot: Lajipäällikkö Henrik Frank, etunimi.sukunimi@autourheilu.fi, 040-5349977