Antti Syvälahti 1930–2022

Autourheilun Kansallisen Keskusliiton (AKK ry), nykyisen AKK-Motorsportin pitkäaikaisin pääsihteeri Antti Syvälahti on poissa. Syvälahti oli syntynyt 8.9.1930 ja hän kuoli 16.4.2022.

Antti Syvälahti oli moottoriurheilumies henkeen ja vereen. Hän oli 1950-luvulla lanseeraamassa moottoripyörien trialia Suomeen ja hän toimi Suomen Moottoriliitossa eri tehtävissä lähes kahden vuosikymmenen ajan. 1960-luvun alussa moottoripyörillä muun muassa trialin SM-kultaa ja PM-pronssia sekä endurossa SM-hopealle ajaneen Syvälahden houkutteli Autourheilun Kansallisen Keskusliittoon vuosina 1964–1966 liiton pääsihteerinä toiminut Lasse Laakso sekä liiton hallituksessa Suomen Moottoriliiton edustajana istunut Nils Schröder.

Antti Syvälahti oli järjestyksessään kuudes liiton pääsihteeri. Hän aloitti työnsä vuonna 1968 Eduskuntatalon takana Aurorankadulla, jossa suomalaisen autourheilun kattojärjestön AKK:n palveluksessa työskenteli tuolloin kolme työntekijää; Syvälahti, Inga Wialén sekä Pirjo Wiman.

Syvälahti näki ja koki toimintakautensa 1968–1990 aikana autourheilussa suuren muutoksen, suomalaisen autourheilun läpimurron maailmalle sekä eri lajien ensimmäiset maailmanmestaruudet. Ikimuistoisien maailmanmestaruuksien lisäksi Syvälahden 22 vuotta kestäneelle pääsihteeriuralle mahtui hänen omin sanojensa mukaan ”hässäkkä” jos toinenkin. 

Pääsihteeriuransa ensimmäisen isomman koettelemuksensa hän koki vuonna 1974, kun valtioneuvosto päätti energiakriisiin vedoten kieltää moottoriurheilun vuoden alusta toukokuun loppuun käsittävällä ajanjaksolla. Syvälahti ravasi kauppa- ja teollisuusministerin pakeilla, ja sen tuloksena Suomessa saatiin ajaa talven ja kevään aikana kaksi autokilpailua. Samassa yhteydessä Suomeen määrättiin 80 km/h kattonopeus. Syvälahti summasi kriisin ”massahysterian lietsomiseksi”.

Neljä vuotta myöhemmin 1978 AKK:n jäsen Suomen Autourheiluliitto järjesti luvattoman kilpailun Nummelan lentokentällä. Tempun tarkoitus oli vauhdittaa AKK:n uudistusneuvotteluja ja kyseinen tapaus muistetaan ”Nummelan kapinana”. Syvälahti ajoi Nummelaan ja ostin 22 vuoden työvuotensa aikana ainoan pääsylippunsa autokilpailuun, ja senkin todisteeksi. Kilpalaulanta kuorma-auton lavalla pidetyssä ohjaajakokouksessa SUAL:n puheenjohtaja Olli Järvelinin kanssa päättyi siihen, että kilpailu ajettiin ja kaikki kilpailuun osallistuneet 62 kuljettajaa saivat kilpailukiellon. Jo samaisen kilpailun aikana Järvelin ja Syvälahti poistuivat keskustelemaan syrjemmälle kesäisistä veneretkistä, ja heidän hyvä ystävyytensä jatkui normaalisti.

Kolmantena ikimuistoisena tapauksena Syvälahti nosti usein esille F1-maailmanmestari Keke Rosbergin ajamisen Etelä-Afrikan GP:ssa 1985. Tapaus puhutti etenkin maamme silloista opetusministeri Kaarina Suoniota. Hän oli rasismin vastaisen valtuuskunnan puheenjohtaja ja hän yritti kaikin keinoin estää Rosbergia ajamasta apartheidin hallitsemassa Etelä-Afrikassa. Suonio vaati jopa Rosbergin lisenssin peruuttamista. 

AKK:n päätöksellä Rosberg ajoi kisan, sijoittui siinä toiseksi ja voitti kauden päätteeksi formula ykkösten MM-pronssia. Myöhemmin Syvälahti esitti kalenterivaliokunnassa Etelä-Afrikan GP:n poistamista vuoden 1986 F1-kalenterista ja FISA:n hallitus hyväksyi esityksen. Ministeri Suonio tarjosi opetusministeriössä Syvälahdelle aamukahvit, ja tapaus oli loppuun käsitelty.

AKK-Motorsport on ollut vuodesta 1993 sen perustajajäsenistä, Autoliitosta, Suomen Autourheiluliitosta, Suomen Moottoriliitosta sekä Työväen Urheiluliitosta, riippumaton itsenäinen autourheilun kattojärjestö. Ensimmäisen kerran yhdistymisajatus oli Antti Syvälahden toimesta esillä jo vuonna 1974, mutta hänen kauaskatseisuuttaan ei vielä tuolloin arvostettu. Asiasta eri liittojen välillä ei edes keskusteltu.

Syvälahti muistetaan täsmällisenä, tarkkana ja tasapuolisuutta vaalineena ihmisenä. Hän halusi tehdä aidosti työtä suomalaisen autourheilun hyväksi. Syvälahti oli kansainvälisessä autourheilupolitiikassa ja FIA:n tehtävissä arvostettu henkilö ja hän toimi uransa aikana useissa FIA:n luottamustehtävissä sekä MM-tason kilpailuissa tarkkailijana tai tuomariston jäsenenä. 

Syvälahti summasi eläkkeelle jäädessään autourheilukeskeistä työtään toteamalla, että se oli kaikkien sääntöjen määrittämisien suhteen kaksitahoista. Vauhtia lajeissa oli lisättävä kiinnostuksen lisäämiseksi sekä samalla piti pitää huoli siitä, että kilpa-autojen teknisen kehityksen suomat mahdollisuudet vauhdin lisäämiseen eivät ylittäisi yhteiskunnan muuttuvia reunaehtoja. 

Kielteiset mielikuvat 70- ja 80-luvuilla olisivat johtaneet kilpa-autoilun toimintaedellytyksiä rajoittaviin toimiin. Syvälahti muistutti useasti, että hallitulle, kurinalaiselle ja tarkoituksenmukaiselle toiminnalle on aina helpompi saada yhteiskunnan tukea kuin holtittomalle hulluttelulle.

Hän painotti, että sääntöjen laatiminen ja niiden tinkimätön noudattaminen oli loppujen lopuksi aina kilpailijoidenkin etu, vaikka hän usein totesikin perään, että sääntöjen valvojalle ei jäänyt kuin ilonpilaajan rooli. Syvälahti myös muistutti, että hän sai toteuttaa itseään sellaisten asioiden parissa, joista on pitänyt, joskus suorastaan rakastanut.

AKK-Motorsport ry:n ja AKK Sports Oy:n puolesta,
Marko Mäkinen