Uutiset
Flying Finn Academy 2025 - valmennusohjelman urheilijat valittu
20.12.2024
Pienoisautoilun ja ura-autoilun kilpailukalenteri ja sarjasääntöjä julkaistu
19.12.2024
Flying Finn Future Star etsii rallin tulevaisuuden tähtiä – kummina Marcus Grönholm
18.12.2024
Liittovaltuuston ylimääräisen kokouksen päätöksiä
18.12.2024
KITI-projektin seuraava askel julkaistu - uuden kautta kirjaudutaan ja käytetään myös vanhaa versiota
17.12.2024
FlyingFinn.tv – suomalaisen moottoriurheilun uusi koti on nyt auki
16.12.2024
Pienoisautoilun lajiryhmän kuulumisia 6/2024
12.12.2024
Ralli SM - rengastarjouskilpailutuksen tilanne
12.12.2024
AKK:n urheilutoimen uudelleenorganisointi
12.12.2024
Toimiston poikkeavat aukioloajat & liiton henkilökunnan lomat ja lomasijaiset
11.12.2024
Autourheilun tekijä suurella sydämellä on poissa
4.2.2020
Tammikuinen harmaa maanantai (13.1.) vaipui tummiin varjoihin, kun meidät tavoitti suruviesti.
Autourheilun tekijä suurella sydämellä Erkki ”Nortti” Lehtinen oli pitkällisen, hiljalleen edenneen, sairauden murtamana siirtynyt viimeisen rajan taa.
71 vuoden iän saavuttanut ”Nortti” oli toimiaikanaan tamperelaisen autourheilun voimahahmoja, jolle mikään osa-alue ei ollut vieras, olipa kyseessä järjestötehtävä, kilpailun johtajuus tai sulkumies. Vv. 1993 – 97 hän toimi Tampereen UA:n puheenjohtajana sekä 90-luvulla useita vuosia AKK:n Hämeen piirin aluehallituksessa ja sen työryhmissä mm. lajivastaavana. Kuului jäsenenä erinäisiin elinpiiriään ja autourheilua lähellä olevien yritysten hallituksiin sekä edusti seuraansa lukemattomissa liittokokouksissa ja muissa tilaisuuksissa.
Autourheilu tuli tutuksi jo 60 - 70 luvuilla hänen toimiessa rataa ja rallia ajaneen Gedy Salutskij´n Nortti Teamin huoltoryhmässä. Tuolloin syntyi lähes ikoniksi muodostunut ”Nortti”- nimitys, hänen mieltyessä käyttämään tiimin asusteita siinä määrin, että niistä muotoutui kaikkien käyttämä kutsumanimi..
Läpimurto autourheilun pariin tapahtui 80-luvulla, kun Tampereen kaupunki käynnisti Kaanaan radan rakennustyöt. Projektissa oli mukana myös Tampereen UA, jonka jäseneksi ”Nortti” tuolloin liittyi. Kaupungin palveluksessa tiehöylää kuljettanut ”Nortti” teki pitkää päivää rakentaen niin rata- kuin oheisalueita.
Näin rata-alue syntyi paljolti hänen ”käsiensä kautta” ja sama jatkui myös kunnostuksen osalta. Kisaviikonloppuina mökkireissu keskeytyi jo sunnuntai-iltapäivällä, ”Nortin” rientäessä kisan jälkeiseen radan kunnostukseen.
Seuratoimintaan tultuaan ”Nortti” ei haasteita kavahtanut. Vaikka hän oman tulkintansa mukaan oli enemmän tekijä kuin käskijä, niin nurkumatta hoituivat lukemattomat kilpailun johtajan kuin järjestelytoimikunnankin vetovastuut. Viileän rauhallinen asenne piti, vaikka ympärillä olisivat tunteet kuohuneet ja erityisesti viranomaissuhteiden hoitajana hän oli kuin ”kala vedessä”. Johtotehtäviä riitti oman seuran kilpailuissa, kv- ja SM-rallit, Ahveniston ratakilpailut, Pistejäärata, jääradan SM-kisat, joista eräs oli muodostua kohtalokkaaksi.
”Nortin” tapa ei ollut johtaa pöydän takaa, usein hän totesikin, että jos en saa muita hommiin, niin teen sitten itse. Näin eräs yksinäinen jääradan auraus tammikuussa -97 muodostui dramaattiseksi. Vasta-aallon murtaessa jään aurauskone kuljettajineen vaipui Näsijärven syvyyteen. Kohtalo oli kuitenkin armollinen.
Kuljettaja selviytyi omin avuin tukalasta tilanteesta, ylös avannosta sekä läheiselle huoltamolle. Ymmärrettävää, että tämän jälkeen”Nortti” ilmoitti jääratahommien hänen osaltaan tulleen päätökseen.
Tai ei aivan näinkään, sillä tamperelaiserikoisuus Pistejääradan vetovastuu säilyi tehtävänkuvassa, se kun käydään jäädytetyllä urheilukentällä. Ja jälleen kysyttiin ”Nortin” rauhallisia ”lehmän hermoja” sekä asialle omistautumista kuin hyviä suhteita, kun pieni, mutta äänekäs vastustajajoukko yritti ajoittain, jopa uhkailujen kautta, sabotoida koko tapahtuman.
Oman seuran kilpailujen ohella ”Nortti” toimi useina vuosina Hämeenlinnassa ajetun EM-rallicrossin johtotehtävissä, toimihenkilönä Helsingin Thunder-katuratakilpailuissa, Tampereella 90-luvulla järjestettyjen Kilpa-autonäyttelyiden puuhamiehenä sekä lukemattomissa eri kilpailuissa tuomaritehtävissä.
Suurta surua tuntien, mutta lämmöllä, muistelen monia tapahtumien alla kerholla vietettyjä pitkiä rupeamia, joissa usein ilta vierähti pitkäksi kotiolojen kustannuksella. Muistan myös miten aloit ottaa kovimpaan puurtamiseen etäisyyttä, tajusimme ettet voinut hyvin, vaikka et vaivojasi valittanutkaan,. Fyysisesti tauti vei mukanaan, mutta henkisesti autourheilija sinussa säilyi. Vielä viimeisissäkin, liian harvoissa, puhelinkeskusleluissamme jutut vastustamattomasti kiertyivät autourheiluun.
Hyvä ystävä, toivotan sinulle parhainta matkaa suureen tuntemattomaan. Emme tiedä mikä meitä siellä odottaa, mutta tiedän mitä sinä toivoisit siellä kohtaavasi: nopeita autoja ja vauhdikkaita kilpailuja.
Ossi-V.Takala