Uutiset
Sääntökirjan ulkoasu uudistuu - drifting julkaistu
14.3.2025
Kartingin lajiryhmän kuulumisia 2/25
14.3.2025
Hae mukaan kartanlukijoille suunnattuun valmennukseen – ota seuraava askel kansainväliselle uralle
13.3.2025
AUTO 25 yhteydessä järjestettävässä TALK helsinki -keskustelufestivaalissa myös autourheilun tähtiä
13.3.2025
AKK:n ehdollepanotoimikunta kokoontui ensimmäiseen tapaamiseen 10.3.2025
12.3.2025
Ura-autoilun lajiryhmän kuulumisia 2/25
11.3.2025
Oikaisu YLE:n Rallin SM: Savonlinna -ohjelmassa 9.3. esitettyyn virheelliseen tietoon
10.3.2025
Runkokalenteri 2026 julkaistu
7.3.2025
Pienoisautoilun lajiryhmän kuulumisia 2/25
7.3.2025
Sääntökirjoja vielä tilattavissa
7.3.2025
Jyväskylän Suurajojen isä Pentti Barck in memoriam
18.12.2015
Jyväskylän Suurajojen isänä suomalaiseen autourheiluhistoriaan jäävä Pentti Barck on poissa. Hän kaatui 26.11. kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen 87-vuoden iässä.
Kuten tiedetään, Suurajojen synty juontaa juurensa Hangon Ajon yhteydessä käytyihin keskusteluihin, joissa kiteytyi halu järjestää Suomessa rallikilpailu Monte Carlosta opitun mallin mukaan. Keskeiseksi toimeenpanijaksi astui silloin Pentti Barck, jolla hotelli Jyväshovin isäntänä oli hyvät edellytykset viedä hanketta eteenpäin.
Barckin perhe oli itse asiassa lähtöisin nimenomaan Hangosta, mutta juurtui 1930-luvulla Jyväskylään luotsaamaan Jyväshovia. Pentti Barckin isän kuollessa 1945, ei poika ollut vielä edes täysi-ikäinen noustessaan paikan johtohahmoksi. Jatkosotaan hän silti oli ehtinyt osallistua vapaaehtoisena.
Menestyvä Jyväshovi ja sen ympärille syntyneet yritykset, mm. Asemahotelli, antoivat nuorelle miehelle mahdollisuuden matkustaa, seikkailla ja kokeilla. Pentti Barck osallistui useamman kerran Monte Carlo Ralliin ja luonnollisesti myös Suurajoihin. Kalusto oli yleensä korskeaa: Mercury, Ford Comet, Jaguar XK 120, jne. Hän houkutteli rallin pariin myös serkkunsa Pauli Toivosen.
Pentti Barckin edesottamuksia leimasi elämännälkä. Hän toi mukanaan matkoiltaan monenlaisia kansainvälisiä vaikutteita, muun muassa uusimpia äänilevyjä, koska halusi kansainvälisten trendien näkyvän Jyväshovissa. Musiikki vetosi vahvasti mieheen, jonka harrastuksiin kuului jopa kilpatanssi.
Jyväshovi toimi 1960-luvun loppuun asti myös Suurajojen kilpailukeskuksena ja Barck pyrki aktiivisesti edistämään kisan kansainvälistymistä. ”Minulta kysyttiin usein, että mistä ne rahat ulkomaisten kilpailijoiden houkutteluun tulivat. Vastasin suoraan, että Jyväshovistahan ne”, hän kertoi joitakin vuosia sitten.
Ehkä huomattavin Pentti Barckin ”maahantuomista” asioista oli vesihiihto. Hän toimi pitkään sen kansallisen lajiliiton puheenjohtajana eikä ole sattumaa, että lajin johtava seura Suomessa oli Jyväskylän Vesiurheiluklubi. Jääkiekko oli rantautunut Suomeen jo 1920-luvulla, mutta 1940-luvun lopulla Pentti Barck näytteli isoa roolia sen iskostumisessa Jyväskylän liikuntakulttuuriin.
Autot ja autoilu oli kaiketi silti harrastuksista läheisin ja ainakin pitkäaikaisin. Pentti Barck taittoi auton ratissa yhteensä kuusi ja puolimiljoonaa kilometriä. Elämänsä aikana hän ehti omistaa 68 autoa, eikä siihen lukuun ole laskettu mukaan Jyväshovin omistuksessa olleita ajoneuvoja.
Niin ulkoiselta olemukseltaan kuin mielenlaadultaan Pentti Barck oli kuin englantilaisten suosiman ”sportsman”-käsitteen ruumiillistuma. Vielä ikämiehenäkin jäntevänä, kilpailuhenkisenä ja jossain määrin veijarihenkisenä hän onnistui tekemään vaikutuksen aina uusiin sukupolviin. Sellaisen ihmisen poismeno tulee yllätyksenä hänen ikävuosiinsa katsomatta.
Teksti: Esa Illoinen