Uutiset
Autourheilevat opiskelijat - yhteishaku urheiluoppilaitoksiin on nyt käynnissä
21.2.2025
Suomen karsinnat ajetaan 5-8.3.2025 Nordic Esports Championship - Pohjoismaiden Mestaruus -kilpailuihin
20.2.2025
Flying Finn Tour 2025 - haku järjestäjäksi auki helmikuun ajan
20.2.2025
Pienoisautoilun SM-luokkien sarjasäännöt julkaistu LSOR-, LS5-, M2-10- ja M4-10-luokkien osalta
19.2.2025
Rataleimatutkinto 2025 - ilmoittaudu 20.3. mennessä
19.2.2025
KITI-järjestelmässä huoltokatkos tiistaina 18.2.2025
17.2.2025
Kartingin kilpailunjärjestäjien koulutuspäivä 8.3.2025 - ilmoittaudu
14.2.2025
Kartingin 2025 tuomariston puheenjohtajien koulutus 9.3.2025 - ilmoittaudu
14.2.2025
Endurance Cup 2025 sarjasäännöt julki ja sarjailmoittautuminen avattu
13.2.2025
AKK:n Historic Lajiryhmä tiedottaa 1/25
13.2.2025
Kilpa-autoilija ja huippu-urheilija Eino Kalpala täyttää tänään 90 vuotta
5.8.2016
Yksi Suomen ensimmäisistä kilpa-autoilutähdistä, Eino Kalpala täyttää tänään 90 vuotta. Autourheilun lajiliitto AKK-Motorsport onnittelee Eino Kalpalaa tästä merkkipaalusta ja haluaa muistuttaa samalla urheiluyleisöä hänen urastaan ja merkityksestään suomalaisessa autourheilussa.
Eino Kalpala muodosti 50-luvulla veljensä Osmo Kalpalan kanssa ralliparin, jota voidaan kutsua Suomen ensimmäiseksi "tähtimiehistöksi". Eino toimi kartanlukijana, Osmo ajoi. Kalpalan veljekset voittivat mm. Jyväskylän Suurajot kolme kertaa. Vuonna 1954 he voittivat Panhard Dynalla, 1956 DKW Donaulla ja 1958 Alfa Romeo Giuliettalla.
Podiumsijoituksia tuli Suurajoista veljeksille enemmänkin. Vuonna 1955 he sijoittuivat kisassa kakkoseksi (Panhard Dyna) ja vuonna 1957 kolmanneksi (DKW Donau). Kalpalan veljekset osallistuivat ralleihin myös Ruotsissa ja Norjassa sekä pääsivät ensimmäisenä suomalaisparina osallistumaan tehdastiimin autolla Monte Carlo Ralliin vuonna 1959 (Citroën).
Osmo ja Eino Kalpala saivat hyvät edellytykset autoilla kisaamiseen, kun he sodan jälkeen ottivat vetääkseen menestyksekkään perheyrityksen Radiotukku Oy:n. Yritys sai suuren osuuden suosiotaan lisänneiden autoradioiden maahantuonnista ja myynnistä ja edusti mm. tunnettua Blaupunkt -merkkiä.
Osmon lopetettua kilpailemisen Eino jatkoi kuljettajana. Hän ajoi Suurajot myös itse, vuosina 1962 ja 1963. Ensimmäinen kisa päättyi Austin Morris Cooperilla keskeytykseen mutta seuraavana vuonna hän ylsi Alfa Romeo Giulia Superilla kartturinsa Aatos Wassmannin kanssa sijalle 12. Eino itse menestyi myös hyvin 50-luvulla suositussa taitoajossa, jossa hän saavutti korkeimman lajissa myönnettävän kultaisen ansiomerkin.
Näkyvimmät menestyksensä kuljettajana hän saavutti rata-autoilussa, hankittuaan Keimolan radan valmistuttua Alfa Romeo GTA:n vuonna 1966. Se oli noihin aikoihin nopein vakioauto Suomen radoilla ja yleisö muistaa edelleen seuraavana vuonna käydyt kamppailut kolmen valkoisen Alfan kesken, kun Olli Lyytikäinen ja Hans Laine ajoivat samanlaisilla. Keimolan ja Ahveniston kisat saivat laajaa näkyvyyttä, kun ne säännöllisesti näytettiin televisiossa ja kilpa-autoilu oli jo tuolloin kovassa kansansuosiossa.
Eino oli monipuolinen urheilija, joka 1952 edusti Suomea pujottelussa jopa Olympia-tasolla. Parhaita sijoituksia hänen pujottelu-urallaan olivat 5. sija St. Moritzissa ja 14. sija Madonna di Campigliossa 60-luvun alussa.
Kalpalan veljekset ovat laskettelualan uranuurtajia ja perustivat Suomen ensimmäisen kaupallisen laskettelukeskuksen Kalpalinnan ja toivat Suomeen mm. ensimmäiset lumitykit. Vielä viime vuosina Eino Kalpala on osallistunut FIS:in Masters-kilpailuihin, joista hän on tuonut kotiin kristallipalloja - kultaisia, hopeisia ja pronssisia.
Autourheilun lajiliitto AKK-Motorsport ry onnittelee sydämellisesti Eino Kalpalaa hänen 90-vuotispäivänään, 5.8.2016.