Turvakeikkosääntö on parhaillaan tekniikkalajiryhmän suunnittelupöydällä

AKK:n hallitus on seurannut huolestuneena viime aikojen rajuja ulosajoja kilpailuissa, joissa autot ovat menneet ulkoisesti varsin pahan näköiseen kuntoon. Onneksemme pahoilta seurauksilta on näissä ulosajoissa pääsääntöisesti vältytty, mutta onnen varaan nojaaminen on turvallisuusasioissa varsin vaarallista.

Autourheilu on vaarallista. Turvavarusteissa
ei saa tinkiä, ne on tehty Sinua varten.

Useissa näissä ulosajoissa autot ovat vaurioituneet erittäin pahoin, mutta turvakehikkorakenne on toiminut siltä edellytetyllä tavalla ja säilyttänyt ohjaamorakenteen ehjänä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiat olisivat turvakehikoiden osalta kaikissa autoissa parhaalla mahdollisella tasolla. Tehdyissä kartoituksissa on todettu, että monissa autoissa rakenteet eivät täysin vastaa sääntöjen määräyksiä. Sääntöjen ohjeet rakenteille ovat varsin yksityiskohtaisia, eikä näistä ohjeista saa yhtään poiketa.Jos putkien kiinnityspisteet ovat määritetty tiettyyn paikkaan, niitä ei silloin saa kiinnittää mihinkään muualle. Esimerkiksi, on havaittu että tuulilasipilarin vahvistusputken tekeminen säännöistä poiketen lyhyemmäksi, saattaa onnettomuustilanteessa jopa aiheuttaa etupääkaaren nurjahtamisen - eli tässä tapauksessa se on rikkonut rakenteellisen kokonaisuuden. 

Kokonaisuudistus selvityksessä

AKK:n hallituksen aloitteesta tekniikan lajiryhmä on aloittanut selvitystyön turvakehikkosäännöstön kokonaisuudistukselle. Toki tätä kehitystyötä tekniikan lajiryhmä on jo tehnyt useamman vuoden ajan, mutta nyt nähdään ajankohta oikeaksi suuremmalle kokonaisuudistukselle. Tässä työssä on nyt pohdittu suurimpia ongelmakohtia.

Ensinnäkin Suomessa noudatetaan FIA:n säännöstöä turvakehikon osalta muutamin kansallisin poikkeuksin.

FIA:n sääntöpolitiikka on, että takautuvasti muuttuvia sääntöjä pyritään välttämään. Tästä syystä kehikkosäännötkin määrittävät uudistukset aina auton luokituspäivämäärän mukaisesti, jottei vanhoja autoja tarvitse muuttaa aina kun säännöt muuttuu.

Suomessa rakennetaan paljon uusia kilpa-autoja 
vanhoista automalleista

FIA:n ajatusmallista poiketen, Suomessa rakennetaan kuitenkin paljon uusia kilpa-autoja vanhoista automalleista ja tästä syystä Suomen kilpailukaluston turvakehikot rakennetaan usein jo lähtökohtaisesti vanhanaikaisiksi ja siten turvattomammiksi kuin nykytieto mahdollistaisi. Osasyynä tähän on todennäköisesti myös kehikkorakenteen paino, vanhanaikainen kehikko kun saattaa painaa jopa 40 kg vähemmän kuin modernimpi ja turvallisempi kehikko.

Vanhemmassa autossa turvakehikkorakenne voi olla varsin 
yksinkertainen. Pahan onnettomuuden sattuessa tällainen
vanhat minimivaatimukset täyttävä kehikko on kuitenkin varsin suojaton…. 

…verrattuna nykyaikaiseen turvakehikkoon,
joka on suunniteltu kestämään huomattavasti
suuremmat rasitukset kuin aiemmat kehikot. 

Suomessa ajettavissa kansallisissa kilpailuissa säännöissämme on myös kansallinen lisäys, mikä myöntää helpotuksia ja toisaalta myös määrittää kiristyksiä olemassa olevaan FIA:n kansainväliseen säännöstöön.

Esimerkiksi kaikissa kansallisen luokituksen omaavissa autoissa auton turvakehikon tulee täyttää kaikki passin myöntämisvuonna luokitelluilta autoilta vaadittavat minimivaatimukset. Tämä sama koskee V1600 -luokan autoja, joiden ensimmäinen passi on myönnetty 2016 tai sen jälkeen, eli luokittelemattomiakin autoja käsitellään sääntöteknisesti kuin niiden luokitteluvuosi olisi sama kuin passin myöntämisvuosi.

Jo aiemmin V1600 sääntö on vaatinut näihin autoihin tiettyjä lisärakenteita, mutta nyt siis mennään moderneimman ja turvallisimman rakenteen mukaisesti.

F-ryhmään on vaadittu kansallisesti myös lisäkiinnityksiä ja muita rakenteita, eli asia sinällään ei ole uusi. Pieniä muutoksia on matkan varrella tehty, mutta asioiden selkeyttämiseksi tekniikan lajiryhmä on nyt siis valmistelemassa tietynlaista kokonaisuudistusta, jolla pyritään saamaan turvakehikkosäännöstö helpommin ymmärrettäväksi ja samalla turvallisemmaksi.

V1600 –luokan myötä luokittelemattomat autot ovat lisääntyneet suuresti kilpailukalustossamme. Tällaisen luokittelemattoman auton turvakehikkomääräykset on tulkittu usealla eri tavalla, mutta nyt sääntöön ollaan kirjaamassa, että luokittelemattoman auton luokittelupäivämääräksi katsotaan aina auton passin myöntämispäivämäärä. Tämä lopettaa tulkintatarpeen ja selkeyttää tilanteen. Tämä myös takaa, että luokittelemattomissa autoissa kuljettajilla on aina turvallisin mahdollinen suojaus.

Vanhempien autojen osalta ratkaisuksi on mietitty sitä, että katsastuskortin myöntämispäivämäärä määrittäisi noudatettavan turvakehikkosäännöstön, eli jos katsastuskortti on myönnetty 2017, auton kehikkosääntöä luetaan, kuin auto olisi luokiteltu 2017 sen todellisesta iästä riippumatta.

Turvattomamman kehikon rakentaminen painon säästämiseksi
tappelee raivokkaasti turvallisen autourheilun periaatteita vastaan

On selvää, että turvattomamman kehikon rakentaminen painon säästämiseksi tappelee raivokkaasti turvallisen autourheilun periaatteita vastaan.

Tekniikan lajiryhmä miettiikin parhaillaan keinoja, millä kannustaa myös jo olemassa olevia kehikkorakenteita täydennettäviksi hyviksi havaituilla lisärakenteilla, kuten kattoristikot ja tuulilasipilarin tuet.

Yksi vaihtoehto voisi olla lisäpainojen määrittäminen autoihin, joiden kehikko on vanhanaikainen tai sitten määrätään joitakin kehikkoparannuksia tehtäväksi jo olemassa oleviin autoihin.

Lajiryhmän jäsenet kuuntelevat nyt
mielellään ehdotuksia kentältä

Lopullisia ehdotuksia hallitukselle ei vielä ole tehty. Lajiryhmän jäsenet kuuntelevat mielellään ehdotuksia myös kentältä, millä parantaa jo olemassa olevia rakenteita.

Ja toisaalta, millä varmistaa se, ettei turvallisemman auton rakentaminen vaikuta negatiivisesti auton suorituskykyyn verrattuna vanhempiin autoihin.

Iiro Palmi
Tekniikan lajipäällikkö
iiro.palmi@autourheilu.fi