Mitä pienoisautoilussa tehdään oiken?

Pienoisautoilun tilastoihin vuoden 2016 osalta merkitään "vain" kaksi MM-mitalia, kun Juha Yli-Sipola ja Olli Kantamaa toivat ura-autojen puolelta hopean ja pronssin. Suomalaismenestys pienoisautoilussa on melkoista, vaikka tämän vuoden kaksi mitalia jää alle keskiarvon. Vuosien 2005–2015 aikana Suomeen on saatu ura- ja rc-autoilla 52 mitalia MM- ja EM-kisoista. Keskimäärin siis 5,2 mitalia.

Suomen menestynein pienoisautoilija lienee eittämättä iisalmelainen, 44-vuotias Juha Yli-Sipola, jolla on ura-autoilun maailmanmestaruuksia kaksi, euroopanmestaruuksia kahdeksan, pohjoismaisia kuusi ja suomenmestaruuksia toistaiseksi 11 kappaletta. Sen lisäksi, että Yli-Sipola on menestyvä kilpailija, on hänet palkittu myös ansiokkaasta nuorisotyöstä.

Omaa kuljetusliikettään pyörittävä Yli-Sipola toteaa suomalaisten menestyksen takana olevan aktiivinen nuorisotyö, kokemus ja kansainvälisyys.

-    Kaikki menestyneet ura-autoilijat ovat tulleet mukaan kerhotoiminnan kautta. He ovat aloittaneet ja oppinsa ammentaneet hankalilla radoilla ja hankalilla autoilla. Suomalaisten ero moniin ulkomaisiin on pitkä kokemus ja nimenomaan junioritausta.

 Pienoisautoilukerhoja pyörittävät joko seurakuntien tai kaupunkien nuoriso-ohjaajat, löytyypä joistain ua-seuroistakin vastaavia.

-  Opetamme lapsille ajamisen perustekniikat. Kerhokilpailuja pidetään, jotta lapset oppivat kisaamaan. Kynnys lähteä kilpailemaan onkin nykyään melko matala, kertoo Yli-Sipola, jonka yhteydenoton jälkeen Iisalmen seurakunta puolessa vuodessa remontoi tarvittavan tilan ja hankki Ruotsista kunnon radan ajamista varten. Erittäin aktiivista toimintaa kerhossa on kerran viikossa. 

-    Junioreille säännötkin on tehty siten, ettei autoja tarvitsisi hirveästi säätää. Kaikki on yritetty tehdä lapsille helpoksi. Pari viikkoa sitten Kotkassa nuorin ajaja oli 3-vuotias Veeti, joka pärjäsi oikein hienosti, vaikka välillä osuikin seiniin. Pienemmille säädetään radan jännitettä matalammaksi, jotta ajo sujuu paremmin. Vanhin kilpailijamme taitaa olla 66-vuotias. Tätä voi siis harrastaa ”vauvasta vaariin”.

Nimenomaan kokemus ja silmien harjaannuttaminen tuovat menestystä. Ura-autorata on noin 47 metriä pitkä, radalla on kahdeksan autoa rinnakkain ja kierrosajat huipuilla noin 1,5 sekuntia. (ME on 1,360.) Yli-Sipolan autolle on tutkalla mitattu nopeutta 159 km/h.

-    Harjaantumaton silmä ei pysty erottamaan edes autoa. Siksi ensin aloitetaan hitaammilla luokilla, jotta silmä oppii näkemään ja harjaantuu seuraamaan nopeimpia autoja. Kun kisoissa ajetaan 1,7 sekunnin kierrosaikoja, on pakko myöntää, että vaikeaa on pitää pääkin mukana koko 30–40 minuutin mittaisen kisan ajan, kertoo Yli-Sipola, jonka oma kierrosennätys on 1,472 sekuntia.

Suomen toimintaa on tehty jo pitkään kansainvälisyyden ehdoilla, mitä Yli-Sipola pitää ehdottoman tärkeänä. SM-kisat ajetaan täysin kv-säännöillä. Neljän osakisan SM-sarjasta on siirrytty kerrasta poikki -systeemillä ajettavaan SM-kisaan, joten kilpailukalenteri mahdollistaa osallistumisen EM- ja MM-kisojen lisäksi eri maiden mestaruuskisoihinkin. Jatkuva kilpaileminen riittävän korkealla tasolla tuo kokemusta ja lisää menestystä. 

Joona Haatanen hallitsee rc-autot

RC- eli radio-ohjattavien autojen puolella harrastajien tilanne ei ole yhtä hyvä kuin ura-autoissa, mutta menestystä on silti tullut. Suomessa harjoituspaikat ovat todella vähissä, mitä myös harmittelee amerikkalaisessa tiimissä tallikuljettajana kilpailevan 13-vuotiaan Joona Haatasen isä Mika.

-    Jyväskylässä oli aiemmin harjoitusrata, mutta kun se lopetettiin harrastajien vähennyttyä, olemme käyneet Äänekoskella Suomen hienoimmalla sisäradalla ajamassa. Radan puuhamies on tehnyt hienoa työtä tyhjässä, kaupungilta vuokratussa elektroniikkatehtaassa, ja siellä käy melko paljon harrastajia, kertoo Haatanen.
Aiemmin rc-autoja harrastavillekin oli seurakuntien tiloissa toimivia kerhoja, muttei enää nykyään. Ennen matoilla rakennettiin juhlasaleihin ratoja, mutta nykyään se ei enää riitä. Kiinteitä ratoja tarvittaisiin ehdottomasti enemmän, toteaa Haatanen.

Joona Haatanen on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut kilpailija ja Euroopan huippuja, sillä merittiilistalla on jo kaksi alle 18-vuotiaiden euroopanmestaruutta. Joona aloitti kisojen kiertämisen noin 10-vuotiaana ja ajaa tallikaverinsa, englantilaisen Neil Graggin kanssa Team Associatedin väreissä. 33-vuotiaalla Graggilla on maailmanmestaruuden lisäksi kahdeksan Euroopan mestaruutta. Nuorten MM-sarjassa Joona oli tänä vuonna 13:s eli B-finaalin 3:s, joten hienosti Joonakin on etenemässä kohti mestaruuksia, aikaa vielä on. 

Seuraava koitos on tammikuussa USA:ssa järjestettävä rc-autojen Race of Champions -tapahtuma, minkä jälkeen kisamatka suuntautuu Aasiaan. 

-    USA:n kisaan on tulossa jenkkien, Euroopan ja Aasian top ten -kuljettajat, joten kisasta tulee takuulla kovatasoinen. Euroopan viiden kisan sarjasta, European Off Road Series, on kaksi osakisaa ajettu ja kolme jäljellä. Joona on tällä hetkellä takavetoisten pisteissä nyt kuudentena, kertoi Haatanen.

Kuva: Moottoriurheilu TV - Atte Hietalahti